01 [08 Nov 2009|07:10pm] purplehearter [ mood | confused ] PURPLEHEARTERIN JATKO KIIKUNKAAKUN As you can see, poistin kaikki merkinnät paitsi friends onlyn. We'll see, will there be new ones. Livejournal tulee aalloittain, sukellan sen syövereihin, luen hienoja sanoja muiden kiiltävän hohdokkaista elämistä ja mietin, onko omani niihin verrattuna tylsää ja tavanomaista. Sitten kyllästyn, ahdistun ja stressaannun, ajatuskin sisäänkirjautumisesta saa mut värähtämään inhosta. En oikeastaan erityisemmin enää viihdy livejournalissa, harkitsen vakavasti lopettamista. Ainakin hetkeksi. Muutin myös päiväkirjani osittain julkiseksi, ehkä niin avaan itsestäni hieman lisää. Jos mä nyt jotenkin saisin tähän livejournaliin lisää makua, maustetta. Tuntuu, että livejournal on osaksi vaan jonkinnäköistä kilpailua siitä, kenen elämä on satumaisinta ja upeinta, ketä ihaillaan ja palvotaan ja rakastetaan eniten. Ei, älkää oikeesti ottako itseenne, ainakaan mun kaverit - ei koske teitä sillä ootte ihania ♥, mutta noin yleisesti. Mjoo. Harkitsen siirtymistä bloggeriin, mutta katsellaan nyt. Yritän kuitenkin innostukseni mukaan lukea ja kommentoida, koska teitä on tositosi kivaa lukea! Raikkaita alkutalven päiviä toivottaa Josefiina 2 SLAG | PUNCH ME

Asiaa kaupungeista [04 Nov 2009|11:18am] aropupu [ mood | annoyed ] Jälleen kerran sain varsin kyseenalaisen kunnian istua muuan kaupunkimaantieteen professorin luennoilla ja kärsiä hänen varsin heikosti kootuista opintomonistenipuistaan. Kyseessä on kurssi nimeltä ympäristön suojelu ja yhteiskunta. Monistenippu on otsikoitu seuraavilla otsikoilla: Haemme rakennuslupaa tälle tontille Maankäytön suunnittelu ja kaavoitus Vaikka kannatankin ajatusta opintomonisteistaan, kyseisen herran tuotoksista en pidä, sillä ne sidotaan niin järjettömän huonosti, että no nyt ensimmäisen luennon jälkeen käsissäni on yksi irtolehti. Toiseksi asia on jälleen kerran kuivempaakin kuivempaa teoriaa kaupunkimaantieteestä ja kaupunkisuunnittelusta, joille hajoilin jo pahasti viime syksynä kyseisen herran kaupunkimaantieteen teorian luennoilla. Vaikka minua pohjattomasti ärsyttää se, että pitää jauhaa kerta toisensa jälkeen kaupunkisuunnittelun strukturalistisesta traditiosta ja spatiaalisten suhteiden kriittisestä analyysista, niin ymmärrän kuitenkin, miksi se on välttämätöntä. On ehdottoman pakollista tutkia kaupunkirakenteita ja kaupunkisuunnittelua usein puisevankin tuntuisilla teorioilla, sillä muuten ei pystytä suunnittelemaan parempia kaupunkeja. Kaiken tämän seurauksena voin todeta, että kaupunkisuunnittelu ja kaupunkimaantiede on pohjattoman ärsyttävää, mutta tarpeellista. Pitäisiköhän sittenkin tehdä kandi aiheesta, joka ärsyttää jo valmiiksi... Ainakin olisi paljon sanottavaa. Tämänhetkinen kotikaupunkini Turku on hyvä esimerkki siitä, miten kaupunkisuunnittelussa voidaan epäonnistua kammottavasti, jos lähtökohdat ovat vääriä ja jos kaupunkisuunnittelua ei voida toteuttaa pitkällä aikavälillä. Ensimmäinen ongelma Turun kaupungissa on se, että toisin kuin vaikkapa Helsinki ja Tampere, se on päässyt levittäytymään ympäröivälle maaseudulle lähes esteettömästi. Helsingissä, joka on rakennettu niemelle ja saarille ja Tampereella, joka on rakennettu kannakselle jo maastonmuoto pakottaa tiiviiseen kaupunkirakenteeseen. Turussa keskustaa halkoo Aurajoki ja kaupungin alueella on jonkin verran kukkuloita, mutta tämän lisäksi ei ole muita maaston ominaisuuksia, jotka olisivat rajoittaneet asutuksen leviämistä. Oma lähiöni Halinen on hvyä esimerkki järjettömästä maankäytöstä. Sijaiten n. 3 km Turun keskustasta Halinen on rakennettu keskelle peltoa. Ei edes järkevästi ajateltuna pellon keskustan puoleiseen päähän, vaan juuri päinvastoin. Näin ollen minun ja keskustan välillä on pelto. Ei kovin tehokasta, ei kovin järkevää. Kun kaupunkirakenne on pirstaleinen, se aiheuttaa infrastruktuurille suuria vaikeuksia. Pitää rakentaa paljon teitä ja pyöräteitä. Tässä Turussa ollaan onnistuttu keskimääräisen hyvin. Sen sijaan julkinen liikenne ei toimi. Turussa on vaikeata päästä kaupunginosasta toiseen bussilla, sillä kaupunki leviää keskustan ympärille soikion mallisena (meren rajoittaessa jonkin verran lännessä). Lisäksi ärsyttää se, miten Turussa on naurettavuuksiin saakka yritetty noudattaa ruutukaavaa (kuten Engel sen suunnitteli Turun palon jälkeen) ja jotkut kadut vain yhtäkkiä loppuvat kukkulaan ja alkavat uudestaan taas kukkulan toiselta puolelta. Ei siis mikään ihme, että täällä voi olla hankala löytää perille. Lisäksi on syytä sanoa pari sanaa Turun taudista, jonka ehdottomana helmenä pidän Hansakorttelia (ostoskeskusta, josta on mahdotonta päästä ulos). Kansalaisten vastustamisesta huolimatta hansakorttelin rakennukset yhdistettiin yhdeksi kokonaisuudeksi. Virallisten rakennussuunnitelmien mukaan hansakorttelin pohjapiirrustuksen on tarkoitus jäljitellä keskiaikaisen kaupungin asemakaava, mutta tämä palvelee myös markkinoimisen tarkoitusta tekemällä ostoskeskuksesta niin sokkeloisen, ettei sieltä löydä ulos.  Muutenkin Turun taudista puhuttaessa tulee mieleen se ankean harmaa ja betoninen kaupunkikuva, joksi Turku muuttui 1960- ja 1970 -luvuilla. Kyseisenä aikana (ja todennäköisesti myös nykyäänkin) kaupunginhallituksella, joka päätti kaavoittamisesta oli erinomaiset yhteydet suurin rakennusurakoitsijoihin. Tuloillaan oleva toriparkki näyttää ainakin omasta mielestäni vain yhdeltä uudelta oireelta Turun taudissa. Kirjoittajaa ärsyttää myös kauppatorin pulut, mutta niitä ei kannata sotkea enää tähän kokonaisuuteen. 2 SLAG | PUNCH ME

navigation [ viewing | most recent entries ]